Nellin ja Danin sivut

On mukamas pitänyt niin kiirettä, ettei oo treeneistäkään ehtiny kirjotella. Joka tapauksessa me ollaan treenattu säännöllisen epäsäännöllisesti. Danin kanssa oltiin JAU:n hallilla tokoilemassa ja Kata kiltisti katsoi omien treeniensä lomassa meidän seuraamista. Pohdinnan jälkeen tultiin siihen tulokseen, et jatkan nyt edelleen yhen askeleen pätkiä joka suuntaan ja palkkailen perusasennoista. Näin koitetaan saada oikea paikka Danille vahvaksi.

Agitreeneissä viimeks tehtiin rataa, jossa oli mahdollisuus treenata sylkkäreitä. Ja niitähän meidän pitääkin Nellin kanssa treenata! Jotkut kohdat onnistui kyllä ihan ekalla yrittämällä, mut joissain kohdissa Nelli teki ylim. pyörähdyksen joka ikinen kerta. Ja hirveen montaa toistoa kun tolla ei voi ottaa, jos haluaa vireen pysyvän suht korkeena. Niinpä sit ekalla kerralla hioin noita muutamia kohtia ja tokalla kerralla mentiin vaan vauhdilla välittämättä siitä, ettei kaikki käännökset sujunu ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Toi koira ei hirveesti anna anteeksi mun ohjausmokia, tai siis että oman ohjauksen pitäis toimia ekalla, tai viimeistään tokalla, kerralla jos haluaa, et vauhti ja motivaatio säilyy.

Dani on agitreeneissä päässy tekemään osia radoista, keppejä, keinua ja kontakteja. Danilla on selvästi keskittymiskyky jo vähän parantunut. Tosin välillä menee vähän sähläykseksi, kun ei oikein kärsivällisyys riitä, jos hän ei heti ymmärrä, mitä mä siltä pyydän. Mulla itelläni on vaan hirveesti opettelemista, kun tota ei voi ohjata samalla tavalla kuin Nelliä.

Me painutaan nyt porukoille joulun viettoon. Ihanaa joulua kaikille!

Kirjotin pitkän sepustuksen jo kerran ja onnistuin kadottamaan sen ennen tallentamista (), joten nyt ihan lyhyt yhteenveto treeneistä. Käytiin Tiinan ja Ennan kanssa treenailemassa tokoa. Mulla oli mukana vaan Dani.

Seuraamista tehtiin ja se on edelleen vaikeeta! Muutamia onnistuneita askeleita saatiin kuitenkin ilman namiakin.

Tolpan kiertämistä pysähtymisien kanssa ja ilman. Dani alkaa selvästi tajuta pysähtymisen idean. En kuitenkaan yhdistä tätä nyt luoksetuloon, kun oon jo kerran saanut ton luoksetulot tosi hitaiksi ottamalla pysähtymisiä.

Ruutua kosketusalustalla, hyvin sujui!

Kapulan pitotreeniä. Hienosti ottaa nyt kapulan itse ja lopulta sain tuon jopa liikkumaan kapula suussa!

Kaks paikalla makuuta siten, et kävin palkkailemassa välillä. Hienosti pysyi.

Loppuun kaksi vauhtiluoksetuloa.

Kivat treenit oli! Ja ylipäänsä kiva treenata välillä muuten ku olkkarissa.

Treenien jälkeen kakarat pääs vielä läheiselle kentälle juoksemaan. Ja kyllä ne juoksikin ja lujaa 

Joulukuu on taukoa kimppatokotreeneistä, sillä saatiin hallivuoro vasta tammikuusta alkaen. Niinpä joudutaan tyytymään itsenäiseen treenailuun sisällä ja ulkonakin sään salliessa. Danin kanssa ollaan vihdoin edistytty kapulatreenissä, vaikka se alkoi jo tuntua lähes mahdottomuudelta! Vähän aikaa sitten Dani ei nimittäin millään halunnut vapaaehtosesti koskea kapulaan, ei sen ollessa maassa eikä edes kun tarjosin sitä kädestä. Dani kyllä piti kapulaa, kun laitoin sen sille suuhun, mutta siihen se sitten jäikin. Tuntui, että treenit junnasivat tässä samassa vaiheessa, eikä edistystä tapahtunut. Niinpä sitten päätin pitää pienen tauon kapulasta ja treenailtiin äijän kanssa ihan muita juttuja. Tossa muutama päivä sitten otettiin kapula uudestaan esiin ja Dani nappas sen heti mun kädestä suuhun! Muutaman treenin jälkeen ollaan jo siinä tilanteessa, että toi nostaa kapulan useimmiten ite maasta ja saattaapa joskus vahingossa liikkuakin se suussa (mikä oli aikaisemmin ihan mahdotonta)! Jee!

Viimeksi agitreeneissä ohjattuna treeninä oli radanpätkä, missä aiheena oli 180 asteen käännökset, mitkä tein persjätöillä, ja välistävedot. Persjätöt tein noihin käännöksiin siksi, kun ne on mulle paljon vaikeampia kuin valssit, mitä tungen muutenkin joka paikkaan. Ja kyllähän noi persjätöt Nellillä toimiikin, kunhan vaan on oma ajoitus kunnossa. Välistävedot meni muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyvin.

Danin kanssa jatkettiin keinu- ja keppitreeniä ja tehtiin puomi muutamaan kertaan. Lisäksi tein neljän esteen "rataa", missä piti irrota melko kaukaa putkeen (ei ongelmaa tässä, ennemminkin ongelmia tulee, jos sinne putkeen ei saa irrota..) ja tehdä yksi takaakierto. Myös pussi oli tossa mukana ja nyt se sujui hienosti. Vielä viime kerralla Dani vähän arasteli pussia, ja niinpä kaveri onkin aina ollut pitämässä kangasta pikkusen ylhäällä. Nyt päästiin kaverin avituksen jälkeen pussi ihan itsenäisestikin. Hyvä mieli jäi näistä(kin) treeneistä, eikä ollenkaan haitannu, et missasin BB-finaalin niiden takia.

Käytiin lauantaina Hyvinkäällä koirakylpylässä uimassa. Nelli oli mukana toista kertaa ja oli yhtä "innoissaan" asiasta kuin viimeksikin.  Eli suomeksi sanottuna tyyppi oli ihan järkyttynyt joka kerta, kun joutu menemään veteen. Kyllä se sitte kuitenkin ui, kunhan sen sinne veteen raahasi. Danille uintireissu oli ensimmäinen lukuunottamatta muutamaa pulahdusta kesällä luonnonvesissä. Ensin Danikin vähän arasteli veteen enemistä, mutta nopeasti ymmärsi idean ja lopulta ihan itse hyppäsi veteen pallon perässä. Tässä vielä pienet videopätkät molempien taidonnäytteistä (kuva on tosi epäselvä, mut jos siitä nyt jotain selvää sais..):

http://s112.photobucket.com/albums/n176/salli_02/?action=view¤t=PB210084.flv

http://s112.photobucket.com/albums/n176/salli_02/?action=view¤t=PB210100.flv

Sunnuntaina agitreeneissä oli vain muutama ihminen, kun moni oli sairaana tai muuten vaan ei päässy tulemaan. Niinpä tehtiin rataa ja kommentoitiin toistemme suorituksia, kun myös kouluttaja oli kipeenä. Rata meni meillä Nellin kanssa pääpiirteittäin hyvin. Muutamaa kohtaa jouduin hiomaan, kun olin niin myöhässä käskyjeni ja ohjauksieni kanssa aluksi.

Danin kanssa otin keppejä verkoilla ja kontakteja. Kepit menee jo hienosti, ainoastaan joskus harvoin sisäänmeno meinaa olla hukassa. Nyt pitäis vaan alkaa noita verkkoja pikkuhiljaa häivyttää.. Puomilla vahvistelin alastuloa ja otin pari kertaa puomin myös kokonaisena. Kerran Dani tuli niin kovaa alas, että takajalat ei pysyny puomilla pysähtyessä, mutta muuten äijä stoppaili hienosti alastulolla! Keinua otin siivekkeen kanssa niin, että keinu laskeutu noin puoleen väliin. Ei näytä keinun liike paljon tota häiritsevän. Treenien loppuun tein vielä Danin kanssa pikku pätkän radasta. Alkuun olin ihan totaalisen myöhässä, kun juoksin samaa vauhtia, mitä juoksen Nellin kanssa. Ja se vauhtihan ei tolle riitä alkuunkaan.  Niinpä sitten jouduin totakin pätkää muutamaan kertaan ottamaan ja muuttamaan valssin sylkkäriksi, kun en millään valssia siihen kohtaan ehtinyt tekemään. Lopuksi saatiin kuitenkin onnistunut suoritus. Hieno äijä se on, vielä ku saatais tää ohjaaja pysymään mukana menossa!

Dani täytti tiistaina vuoden! Niin se aika vaan rientää. Justhan toi vasta tuli mulle sellasena pienenä karvapallona  Tässä synttärisankarin poseeraukset:

Eilen oltiin Katan pitämässä tokopäivässä tän nuorukaisen kanssa. Paljon tuli taas uutta asiaa ja ajattelemisen aihetta. Otin Danin kanssa seuraamista, missä meillä ongelmana on poikittaminen. Sain ohjeeksi treenata ihan vaan yhden askeleen pätkiä ja paljon käännöksiä ja oikean seuraamispaikan vahvistamista. Lisäksi peruuttamista pitää treenata (tämän oon kyllä jo tiennykin ja kovasti yrittäny), kun tolla on takapään hallinta ja hahmottaminen niin vaikeeta.

Sit tehtiin luoksetulon pysäytystä ihan lyhyeltä matkalta, toimi hyvin vartaloavun kanssa!

Paikallaolo lyhyeltä matkalta, kun oli uus halli ja mattopohja, missä paljon  hajuja. Lisäksi Danin vieressä iiihana Leonberg Hyvin makasi paikallaan

Sit otin itekseni hyppyä, mikä sujui ihan kivasti kans.

Ihan alussahan me vielä ollaan tokon saralla, eikä asiaa kokeisiin oo pitkään aikaan. Mut ei mulla kyl mikään kiire olekaan, onhan tässä aikaa.

Käytiin Nellin kanssa eilen HSKH:n kisoissa hakemassa hyl ja 10. Radat oli helppoja, joten niitä ei voi nyt syyttää noista tuloksista. Myös koira toimi hyvin, eli taitaa se vika löytyä taas (yllättäen) tästä ohjaajasta.. Eka rata oli hyppäri, jolla otettiin 5 keppien sisäänmenosta ja toinen 5 kiellosta hypyllä. Kepit mentiin vaikeemmalta puolelta ja ne on vaan vieläkin niin vaiheessa, ja joudun auttamaan Nelliä kädellä tosi paljon.

Agiradalta tuloksena siis hyl, kun Nelli meni hypyltä suorassa linjassa olevalle puomille, kun tarkotuksena oli kääntyä putkeen. Olin vielä varautunu tohon, kun tiedän, että kontaktit vetää tota puoleensa, ja suunnitellu kääntäväni koiran valssilla putkeen. Kuitenkin, onnistuin valssista huolimatta päästämään ton sinne puomille.  Tolla radalla mukana oli kuitenkin myös paljon hyvääkin. Ensinnäkin keinutreeni on tuottanut tulosta ja nyt se oli hieno; Nelli juoksi kovaa päähän asti eikä himmaillut jo ennen puolta väliä. Nyt Nelli tuli keinulle jopa niin kovaa ja niin pitkälle, että ehdin hetken jo miettiä tuleeko tästä meidän elämän ensimmäinen lentokeinu. Mutta ei, hienosti se stoppasi päässä täydestä vaihdista ja odotti lupaa mennä. Myös kepit meni tolla radalla hyvin (helpommalta puolelta tosin), vaikka otin vähän riskillä, kun kerran oli jo hylly alla. Lisäksi onnistuin ite jotenkin sotkeutumaan jalkoihini ja kompuroimaan loppusuoralla, ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin Nelli irtos eteen eikä hidastanut ollenkaan vauhtia mun kompuroinnin vuoksi.

Treeneissä mulla olikin sit mukana vaan Dani, kun Nelli lepäili kisojen jäljiltä. Tehtiin sylkkäreitä, jotka onnistu oikealle hienosti ja vasemmalle vähän vähemmän hiienosti, mutta onnistui kuitenkin. Lisäksi otin pikku pätkää ohjatusta treenistä, jossa aiheena oli takaaleikkaus. En olis uskonu, kuinka hienosti toi haki hypyt ja putken mun ollessa takana ohjaamassa! Lopulta päästiin tällanen pätkä: muuri-hyppy-putki-hyppy-muuri-hyppy ja siihen sisälty neljä takaaleikkausta. Olin täysin yllättyny siitä, miten taitavasti Dani ohjautui, vaikka ei olla hirveesti takaaleikkauksia tehtykään. Wau!  

Muuten Dani onkin sitten osoittanut vähän murkkuiän merkkejä. Hajut on alkanu kiinnostaa äijää ihan älyttömästi, ja välillä tuntuu, et lenkit on yhtä haistelua. Metsässäkin Nelli joutuu haastamaan Dania leikkiin (mikä on jotain ihan ennenkuulumatonta), kun toinen vaan haistelee. Myös luoksetulokäskyä on kakara alkanu testailla. Aiemmin kun toi on yllättävänkin hyvin tullut luokse, niin nyt meinaa ajoittain korvat kadota, jos on jotain mielenkiintosempaa (lue: hajut tai toinen koira) just sillä hetkellä. Muutamat keskustelut ollaan käyty myös siitä, miten siinä hihnassa kuuluikaan kävellä. Noh, kai tuo kuuluu ikään..  Nyt tarvii itselle vaan pitkää pinnaa. Ehkä ihan hyvään saumaan sattuu talvikausi ja siitä johtuva treenien harveneminen. Ei ehkä oiskaan hyväksi yrittää liikaa uusia juttuja opettaa just nyt, kun toisella on muutenkin pää pyörällä hyrräävien hormonien takia.

Oltiin eilen Riihimäellä agikisoissa, tällä kertaa ei niin hyvällä menestyksellä.. Toisaalta pitäis olla tyytyväinen, kun oli ekat 2-luokan kisat ja ekat kisat, joissa mentiin kolme starttia. Mokailin vaan ite niin pahasti, et ei oikein osaa iloita. Tuloksena meillä hyl, 5 ja hyl.

Ekalla radalla piti mennä yks hyppy kahteen kertaan; ekalla kerralla sen hypyn jälkeen mentiin suoraan edessä olevalle keinulle, tokalla kerralla piti kääntyä kepeille. Ja niinhän siinä kävi, et mun käskytys ja haltuunotto oli niin myöhässä, et Nelli kerkes tokallakin kerralla keinulle, mistä hyl. Tolta radalta tuli myös virhe puomin alastulolta (eipä oo ennen tota ongelmaa ollutkaan). Puomin alastulon alla meni putki, minkä takia ohjaaja joutu juosta melko kaukana puomista ja Nelli sit loikkas juuri ennen kontaktia puomilta sivuun mua kohti.

Tokalla radalla 5 tuli juurikin tolta samalta puomin alastulolta, mikä oli samanlainen kuin ekallakin radalla. Eli kontaktit kusi pahemman kerran.  Tokalla radalla ei tullu yhtään nollaa, ja sijotuttiin meidän vitosella kolmanneksi.

Vika rata olikin sit ihan kauhea. Siis mun ohjaus oli ihan järkyttävän huonoa, koira olis kyllä varmaan toiminu vielä tossakin vaiheessa. Liekö muhun vaikuttanu toi ajankohta (la-ilta klo 19) vai mikä, mut hylly tuli jo alussa, kun Nelli löysi yhen ylim. hypyn matkan varrelle. Sen jälkeen mentiinkin ihan miten sattuu, putken väärään päähän yms..

Loppujen lopuksi kuitenkin Nelliin oon tosi tyytyväinen, toimi hyvin kaikkilla kolmella radalla ja oli kuulolla. Itteeni oon sitä vastoin hyvin pettynyt. Ja taas saatiin uus ongelma: KONTAKTIT! Just vähän aikaa sit mietin, et puomin kontaktit meil on sentäs melko varmat, ei oo ikinä kisoissa eikä edes treeneissä loikkinu niitä. Mutta tässä sit nähtiin meidän "varmat" puomin kontaktit.  Noh, ei auta muuta ku treenata...

Oltiin tänään Nellin kanssa Kirkkonummella kisailemassa ja saatiin vihdoin se viiminen nolla ykkösistä ja siirryttiin siis kakkosiin!  Rata oli vaativuudeltaan ihan keskitasoa, ei liian helppo eikä liian vaikea. Pari ansakohtaa siellä oli ja niihin monen rata tyssäsikin. Ite jännitin etukäteen eniten kepeille vientiä sekä ihanneajan riittämistä. Rata meni kuitenkin sujuvasti lukuunottamatta yhtä mutkaa, jonka Nelli teki A:n suuntaan ennen kuin sain sen haltuun ja vietyä putkeen. Ihanneaika olikin taas aika tiukka ja se näkyi siinä, että mineissä saatiin 4 yliaikanollaa. Meillä kuitenkin aika riitti siitä turhan laajasta mutkasta huolimatta ja riitti jopa voittoon.  Hieno päivä siis kerrankin! Toinen startti jätettiin sitten pitkällisen harkinnan jälkeen menemättä, kun kakkoset oli vasta niin myöhään iltapäivällä. Kai sinne kakkosten radoille ehtii sitten myöhemminkin

Niin ja tänään olikin Mittelit hyvin edustettuina Kirkkonummella, kun toinen kisoissa ollut Mitteli vei voiton minien B-radalla ;) Whatever your dog can do my spitz does it better, hah!

Viime viikolla Nellillä oli vihdoin aika hierojalle ja saatiin sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät uutiset oli, että selkä on aiempaa paremmassa kunnossa ja puolierot on tasoittunu (aikasemmin oikea puoli oli paljon enemmän jumissa kuin vasen). Huonot uutiset oli, että nyt on niskaan, lapojen väliin, ilmestyny lihasjumeja. Oli sen verran isoja, et itsekin ne tunsin, kun hieroja näytti mulle kohdan. Kiitosta saatiin siitä, et selkä on pysyny kunnossa. Ollaan kyllä ahkerasti lihaksia hoideltukin. Nyt vaan samanlaista käsittelyä tohon niskaan, niin toivottavasti jumit sillä lähtee. Uusi hieroja-aika otettiin lokaluun lopulle. Hierojan mukaan ei oo tarvetta kuitenkaan vältellä treenejä, kunhan ei mitään ylirankkaa treeniä vedä nyt ja pitää huolen lämmittelystä ja venyttelystä.

Viikonloppuna oltiin oman seuran järkkäämässä mölliagissa, joka oli samalla seuran mestaruuskisa. Ja suureksi yllätykseksi me sijotuttiin Nellin kanssa kisaavien ykkösiksi!  Mentiin kaks rataa. Ekasta tuloksena hyl; ei oltu treenattu mitään neljään päivään, enkä ottanu mitään lämmittelyä kummempaa ennen ekaa rataa. Radalla Nelli sit sai hetkellisen "hepulin", paino häntä suorana ja selkä köyryssä hetken aikaa eteenpäin, ajautu esteen ohi ja hyppäs sen väärään suuntaan takasin. Ite vaan naureskelin tolle kohtaukselle, pitää vaan olla ilonen, jos toi kerrankin on ylivireinen.  Toka rata menikin sit ihan nappiin. Selvittiin jopa kepeistä, vaikka ne oli hankalasti pitkän suoran jälkeen, jossa vauhti kasvoi kovaksi, enkä ehtiny koiran edelle näyttämään oikeaa sisäänmenoa. Jos vaan joskus onnistuis virallisissakin noin...

Käväisttiin tänään Danin kanssa Hyvinkäällä ryhmiksessä. Olin vielä lauantaina ihan kahden vaiheilla vienkö tota nakupetteriä ollenkaan kehään, kun sillä ei oo karvaa juuri ollenkaan tällä hetkellä. Päätin sit kuitenkin mennä, vaikka ihan treenin vuoksi, kun kerran maksettukin oli. Tuloksena EH3, arvostelu on tuloksissa. Tuomari kyllä kehui, et hieno koira on kunhan saa karvat päälleen.